Vinkit aivojen hyvinvointiin
Aivotutkija listaa asiat, joita pääkoppasi arvostaa.
Arjen häly koettelee aivoja, mutta onneksi voit huolehtia niiden hyvinvoinnista monella konstilla. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo neljä asiaa, joita aivosi rakastavat.
1. Anna rauhaa
Aivot voivat huonosti, jos ne eivät saa hetken rauhaa. Loputon somen selailu, uutisvirta ja keskeytykset tekevät keskittymisestä vaikeaa ja lisäävät kiireen tuntua.
– Ärsykkeiden vyöry lisää aivojen kuormitusta. Tällöin työ hidastuu, virheet lisääntyvät eikä tekemisestä saa tyydytyksen tunnetta, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.
Huotilaisen mukaan aivoja voi opettaa keskittymään: kokeile ajastaa 20 minuutin keskeytyksetön työrupeama. Se on riittävän lyhyt, jotta jaksaa keskittyä, mutta tarpeeksi pitkä syventymiseen.
Myös tauot ovat tärkeitä. Huotilainen suosittelee valitsemaan taukopuuhan työn luonteen mukaan.
– Istumatyöläinen voi tarvita fyysistä taukoa – vaikka jumppakuminauhan tai kierroksen toimiston ympäri. Fyysisessä työssä taas toimii henkinen palautuminen, kuten palapeli, käsityö tai juttutuokio. Vapaa-ajalla kannattaa suosia tekemistä, joka erottuu työstä.
– Aivot tykkäävät ‘töhnäkäsiharrastuksista’, joissa puhelimen selailu ei kerta kaikkiaan onnistu: savitöistä, leipomisesta tai puutarhanhoidosta.
2. Vaali unta
Uni on aivoille vilkasta työaikaa ja siksi tärkeää.
– Unen aikana aivot siirtävät asioita pitkäkestoiseen muistiin ja kristallisoivat ajattelua. Olemme nokkelampia, kun olemme nukkuneet hyvin, Huotilainen sanoo.
Unen laatuun voi vaikuttaa. Päivän kiireiden hallitseminen ja mahdollisimman säännöllinen vuorokausirytmi auttavat monia. Kaikki nukkuvat toisinaan huonosti, mutta Huotilaisen mukaan pidempään kestäneeseen unettomuuteen kannattaa hakea ammattiapua matalalla kynnyksellä.
– Uni on aivojen huoltomekanismi. Ilman sitä ei ole hyvää muistia eikä hyvää mieltä.
3. Lisää liikettä
Liikunta tekee aivoille hyvää. Se lisää muistille tärkeän aivoalueen, hippokampuksen, tilavuutta ja parantaa muistisuorituksia. Eräässä Minna Huotilaisen esittelemässä tutkimuksessa tutkittiin liikunnan vaikutusta 120 henkilön aivoterveyteen.
– Nämä 55–80-vuotiaat eivät harrastaneet liikuntaa. Kun osa heistä alkoi kävellä kolme kertaa viikossa 40 minuuttia kerrallaan, aivojen muistialueen tilavuus kasvoi ja muisti parani, Huotilainen sanoo.
Niillä, jotka eivät liikkuneet, havaittiin aivokuoren nopeampaa ohentumista – toisin sanoen aivojen vanheneminen kiihtyi.
– Tutkimuksissa on myös todettu, että pidempikestoinen liikunta, kuten kävely tai uinti, vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja lievittää masennusoireita. Keskelle arkea voi tuoda lisää liikettä tutuilla valinnoilla: kävele portaat hissin sijaan, nappaa työkaveri kävelykokoukseen tai tee muutama kyykky ennen sohvalle laskeutumista.
4. Mene mukaan
Ihminen on laumaeläin. Aivomme ovat kehittyneet yhdessä tekemiseen ja olemiseen, eikä yksin pärjääminen ole niiden vahvuus.
– Meillä on edelleen metsästäjä-keräilijän yhteisölliset aivot. Yhdessä työskentely lisää hyvinvointiamme, kun erilaiset ihmiset saavat tuoda esiin vahvuutensa, Minna Huotilainen sanoo.
Erilaiset taustat, ominaisuudet ja muut seikat – kuten ikä, koulutus, sukupuoli, kieli tai neuroepätyypillisyys – tuovat ryhmän ajatteluun uusia näkökulmia ja rikastuttavat kokonaisuutta.
– Aivot toimivat parhaiten, kun ihminen saa olla osa porukkaa – turvallisesti ja hyväksytyksi tullen.
TIESITKÖ?
Aivojen hyvinvointi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. K-ryhmän tavoitteena on tarjota työyhteisö, jossa työ voi olla mielen hyvinvoinnin voimavara. Työpaikoilla panostetaan esimerkiksi nuoria työntekijöitä auttavien työpaikkaohjaajien kouluttamiseen, henkilökohtaisiin keskusteluihin sekä liikuntaan Liike on lääke -hankkeen hengessä.
