Vihannekset torilta ja viini ruokakaupasta? Näin ruokaostokset tehdään muualla Euroopassa
Tutustuimme ranskalaisen, espanjalaisen ja virolaisen perheen arkeen ja ruokaostoksiin.
Onko sinullakin tapana piipahtaa paikallisessa ruokakaupassa lomareissuillasi? On kutkuttavaa kurkistaa, mitä kaikkea ihmeellistä paikallisten marketien hedelmälaareissa, kalatiskeillä ja leipäosastolla on tarjolla.
Tuotevalikoiman lisäksi myös hinnat tuntuvat erilaisilta – usein halvemmilta kuin Suomessa. Mutta onko asia todellisuudessa näin? Siihen tietää vastauksen Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.
– Eri maiden hintatasoa vertailtaessa on otettava huomioon maan ostovoima eli palkkataso ja se, kuinka suuri osa palkasta kuluu välttämättömiin ruokaostoksiin. Esimerkiksi Virossa keskipalkka on noin puolet pienempi kuin Suomessa, Loikkanen sanoo.
Myös verotuksella on suuri vaikutus ruoan hintaan. Suomessa ruoan arvonlisävero on 14 prosenttia ja Virossa peräti 20, kun taas monissa muissa Euroopan maissa se on vain 4–5 prosentin luokkaa. Korkeampi verotus onkin pääsyy sille, että Suomessa ja Virossa ruoka on kalliimpaa kuin EU:ssa keskimäärin.
– Jos putsaisimme ruoan hinnasta kaikki verot pois, Suomen hinnat asettuisivat EU:n keskitasolle, Loikkanen sanoo.
2020-luvun alussa ruoan hinta nousi Euroopassa pandemian sekä Euroopassa käytävän sodan vuoksi. Suomessa hinnat ovat kuitenkin nousseet toiseksi vähiten EU:ssa. Sen sijaan esimerkiksi Espanjassa ruoka maksaa nyt noin kolmanneksen enemmän kuin viisi vuotta sitten. Virossa nousu on ollut tätäkin hurjempaa.
– Vuosina 2022–23 inflaatio kiihtyi kaikkialla, ja joissakin maissa se jatkuu yhä. Suomessa inflaation vauhti saatiin pari vuotta sitten lähes pysäytettyä, Loikkanen sanoo.
Suomen ruokakauppojen kotimaisuusaste on poikkeuksellisen korkea: esimerkiksi noin 80 prosenttia K-ruokakaupoista myydystä ruoasta on kotimaista. Monissa muiden maiden kaupoissa kotimaisia tuotteita on vain hieman yli puolet. Se, että etenkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kauppa on keskittynyt muutamille isoille ketjuille, ei Tuula Loikkasen mukaan tarkoita suoraan kilpailun puutetta tai korkeampia hintoja. ¨ – Meillä asiakkaista kilpaillaan kiihkeästi tarjouksilla ja kampanjoilla. Suuret ketjut pystyvät varmistamaan tuotteiden laadun ja turvallisuuden, valikoiman laajuuden sekä korkean kotimaisuusasteen. Länsi-Euroopan maissa kauppojen omat merkit voivat kattaa jopa puolet valikoimasta, ja monissa maissa on ruokakauppoja, jotka myyvät ainoastaan omien merkkien tuotteita. Suomessa omien merkkien osuus valikoimasta jää selvästi pienemmäksi, noin neljännekseen.
– Ketjujen omat merkit pitävät hintatason maltillisena ja tukevat kotimaista elintarviketuotantoa, sanoo Loikkanen.
HANNA DOUAUD, 35 PARIISI, RANSKA
”Ranskalainen mieheni ihmetteli Suomen jogurttitölkkejä”
”JÄÄKAAPISSAMME ON oltava aina rahkaa, jogurttia ja pikkutomaatteja. Kun mieheni Pierre kävi ensimmäistä kertaa Suomessa ruokakaupassa, hän lähetti Ranskaan kuvia litran jogurttitölkeistä – että täältä saa tällaisia.
Käymme yleensä lähikaupassamme Super U:ssa, ja painavammat ostokset haemme autolla Carrefourista. Leivät ostan leipomosta. Toivoisin, että kauppojen ja leipomoiden leipävalikoimat olisivat laajempia ja tarjolla olisi enemmän gluteenitonta ja moniviljaleipää.
SUOSIN KAUPPOJEN omia merkkejä, sillä ne ovat edullisia ja hyviä. Mieheni on kasvanut perheessä, jossa on hyvin perinteinen ranskalainen ruokakulttuuri, ja raaka-aineet valitaan huolella hintaa katsomatta. Olemme vuosien saatossa saaneet yhdistettyä keittiöömme jotain molemmilta: minä olen tottunut ranskalaisten ruokarakkauteen, eikä mieheni ole enää niin ehdoton.
LIHA ON Ranskassa suosittua, ja kasviproteiineja on vain vähän tarjolla. Kanan jauhelihaa saa vain tilaamalla, ja se on kallista. Ylipäätään kaikki lihatuotteet sekä voi maksavat paljon. Tavallinen kotiruoka – gratiinit, lasagne, makaronilaatikko – on lastemme Marionin ja Mélinan lempiruokaa. He ovat kuitenkin isänsä tavoin tarkkoja siitä, että ruoan pitää maistua hyvältä. Saan kipakkaa palautetta, jos se on mautonta.”
TIESITKÖ?
Palkoissa ranskalaiset jäävät suomalaisia jälkeen: vuonna 2022 keskipalkka Ranskassa oli 3 072 euroa, Suomessa noin 600 euroa enemmän. Ruoan hinta on noussut Ranskassa viimeisen viiden vuoden aikana lähes neljänneksen.
ANA CARRERES GÓMEZ, 33, VALENCIA, ESPANJA
”Espanjassa yksittäispakattuja jäätelöitä on vaikea löytää ruokakaupoista”
”KÄYMME OSTOKSILLA nelisen kertaa viikossa lähikaupassamme. Sieltä saa hyvin kaikki arjen perustuotteet, kuten kalat, vihannekset ja pastat. Sunnuntaisin ruokakaupat eivät ole Espanjassa auki. Silloin pidämme vapaata kokkailusta ja kokoonnumme perheeni luokse paellapannun ääreen.
ESPANJASSA ON normaalia hakea elintarvikkeita muualtakin kuin ruokakaupoista. Esimerkiksi leipävalikoima on marketeissa suppeampi kuin Suomessa, joten espanjalaiset hakevat leivät usein lähileipomoista. Toisaalta taas esimerkiksi viiniä saa ruokakaupasta, eikä sitä tarvitse lähteä ostamaan erikseen muualta.
Puolisoni Ollin silmiin espanjalaisissa ruokakaupoissa erikoista on se, ettei yksittäispakattuja jäätelöitä tai marinoituja lihoja löydä juuri mistään. Minä taas olen ihmetellyt Suomessa valtavia irtokarkkihyllyjä ja laktoosittomien tuotteiden laajaa valikoimaa.
EMME SEURAA hintoja pennintarkasti, mutta olemme huomanneet niissä kasvua viime vuosina. Esimerkiksi oliiviöljy oli ennen edullista, mutta nykyisin se maksaa seitsemän euroa pullolta. Eniten hintojen nousu osuu täällä matalapalkka-alojen ihmisiin: Espanjassa palkat ovat suhteessa paljon pienemmät kuin Suomessa.”
TIESITKÖ?
Vaikka Espanja voi tuntua edulliselta matkakohteelta suomalaisturistille, se ei välttämättä ole edullinen paikallisille: Espanjassa kuukausipalkkojen ruoan ostovoima on lähes kolmanneksen heikompi kuin Suomessa. Ruoan hinta on noussut Espanjassa ja EU-maissa keskimäärin yli 30 % vuosina 2020-2024.
KAIRIT KRASS, 46, TALLINNA, VIRO
”Virossa itsetehty leipä on yleinen tuliainen”
”ASUMME KADRIORGIN asuinalueella Kesklinnan kaupunginosassa, jossa on vain pieniä lähikauppoja ja suppeat valikoimat. Siksi käymme kolmessa muussa kaupassa tai torilla viikoittain. Kaubamaja on työmatkani varrella, ja sieltä ostan sesongin tuoreet vihannekset ja hedelmät lähes päivittäin. Bio Marketista noudan luomutuotteita. Mieheni Oliver hakee laadukasta lihaa, kalaa, juustoja ja kananmunia viljelijöiden markkinoilta pari kertaa viikossa.
OLEMME ONNEKKAITA, kun saamme vihanneksia, marjoja ja hedelmiä vanhemmiltamme, jotka kasvattavat niitä. Kaikkien niiden ostaminen kaupasta maksaisi omaisuuden. Ruoan hinta Virossa on noussut melkoisesti. Se on vaikuttanut minuun niin, että ostan ajoittain hieman halvempia merkkejä. Teemme myös paljon ruokaa kotona yhdessä kahden lapsemme kanssa. Arvostan puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa, mutta nyt hinta vaikuttaa enemmän ostopäätöksiini.
LEIVÄN OSTAMME peruskaupasta, ja se on mielestäni hyvää, vaikka Virossa on toki hienoja paikallisleipomoja laajoine valikoimineen. Virolaiset leipovat usein leipää myös kotona, ja joskus ystävä saattaa tuoda meille kokonaisen leivän kyläillessään.”
TIESITKÖ?
Virossa ruoka kallistui 45,4 % vuosina 2020–2024. Samaan aikaan ruoan hinta nousi Suomessa yli puolet vähemmän, 21,1 prosenttia.
Virossa ihmisten keskipalkka on paljon Suomea pienempi: noin 1 800 euroa. Suomalaisten keskipalkka on vajaa 3 700 euroa. EU-alueella keskipalkka on vajaa 2 900 euroa.
