Parhaat vinkit hävikin vähentämiseen
Kautiaisten nelihenkinen perhe kertoo, kuinka ruokahävikin minimointi arjessa onnistuu helposti.
Pannukakkutaikinaan saa upotettua lähes mitä vain purkin pohjia. Ainakin, jos helsinkiläiseltä Kautiaisen perheeltä kysytään. Viimeisimmässä pinaattipannarissa perheen äiti Hanna Kautiainen korvasi jääkaapista loppuneen maidon tetrallisella kuohukermaa vedellä jatkettuna. Ruokaisuutta pannukakku sai hamppuproteiinijauhosta.
– Äidin pannareissa saattaa olla ihan mitä vaan! Mutta yleensä se on hyvää, enkä edes kysy, mitä siinä on. Tällä kertaa oli kyllä pakko kysyä, sanoo 13-vuotias Konsta.
Vaikka pannarin maku ei tällä kertaa osunut ihan nappiin Hannankaan mielestä, on koko perhe tottunut siihen, että periaatteessa sama ruokalaji voi maistua aina vähän erilaiselta kuin aiemmin.
Nelihenkisessä perheessä ruokahävikin minimoiminen on elämäntapa ja itsestäänselvyys. Hanna ja perheen isä Kimmo soveltavat arkiruokia sen pohjalta, mitä aineksia kaapeista löytyy.
– Alkuviikosta söin lauantailta jäänyttä kinkkukiusausta ja muille tein pakastimesta otetusta kananjauhelihasta bolognesekastiketta, jonne sujahtivat viikonlopulta jääneet tomaattimurskan ja salsapurkin pohjat, Hanna kuvailee.
Tänään ihan tavallisena arki-iltana Kautiaisilla valmistellaan ruoaksi sosekeittoa, johon tulee muun muassa pizzakastikkeeen pohjat, joulualesta ostettua perunasosetta, purjoa, porkkanaa, punajuuri ja sulatejuustoa. Lisukkeeksi on raejuustoa ja hävikkialtaasta napattuja broilerisuikaleita.
– Sosekeitot ovat käteviä, kun niihin saa ujutettua kaikenlaisia kasviksia ja purkinjämiä. Lisukkeilla voi jokainen sitten tuunata annoksen mieleisekseen, sanoo Kimmo.
– Porkkanaa äiti laittaa melkein joka ruokaan. Sitä saisi kyllä olla joskus vähän vähemmän, 9-vuotias Kerttu sanoo ja hymyilee.
Hävikistä harrastus
Perheen vanhemmat työskentelevät kumpikin elintarvikealalla, Hanna ravitsemusasiantuntijana ja Kimmo myynnin ja brändien parissa. He saavat työnsä puolesta usein ruokatuotenäytteitä kotiinsa. Kaikki hyödynnetään joko sellaisenaan tai ruoanlaitossa, vaikka sitten pannarissa, jos ei muussa.
Hannalle hävikin minimoiminen on paitsi elämäntapa myös harrastus. Hän on ylläpitänyt kolmisen vuotta Instagramissa Hävikkisankari- tiliä, jossa hän jakaa vinkkejään hävikin minimoimiseen.
– Pyrimme vähentämään muutakin kuin ruokahävikkiä. Vähän aikaa sitten nappasin mukaani hyviä ilmaisia kirjoja kirjaston poistohyllystä.
Kimmo kuuluu Pizzanpaistajat-yhdistykseen, jossa halutaan rohkaista ihmisiä pizzan paistamiseen kaikissa kotikeittiöissä ja kotimaisia raaka- aineita suosien. Kun monille pizza on ruoka, johon upotetaan, mitä kaapista löytyy, Kautiaisilla tehdään toisin päin.
– Pizzaa varten hankimme harkittuja ja laadukkaita raaka-aineita, kuten erilaisia makkaroita tai juustoja. Niiden pakettien jämät hyödynnetään sitten tulevien päivien ruoissa, Kimmo kertoo.
Biojätteet hyödynnetään mökillä
Perheellä on Hartolassa mökki, jossa Hanna viljelee hyötykasviksia, kuten perunaa, sipulia ja kurkkua. Kimmon intohimona mökillä on vanhan talon korjaaminen vanhoja materiaaleja hyödyntäen.
Hanna sanoo, että ruokahävikin minimoiminen tarkoittaa hänelle erityisesti ruoan alkuperän arvostamista.
– Kun on itse kasvattanut omat juurekset tai keitellyt omenahillot, tuntuisi kurjalta nakata niitä nahistuneina tai homeisina biojätteeseen. Siksi ne kaikki pyritään käyttämään hyvissä ajoin.
Hanna ja Kimmo sanovat ostavansa kotimaisia raaka-aineita mahdollisimman usein.
– Kaikki raaka-aineet kasvatetaan ja ruoka valmistetaan jossakin. Ruokaketjun jokaisen osapuolen – tuottajan, teollisuuden, kaupan ja kuluttajan – tulisi arvostaa ruokaa niin, ettei hävikkiä syntyisi missään vaiheessa ketjua, Hanna sanoo.
Mökille kompostiin päätyy myös valtaosa Kautiaisten kodin biojätteestä. Hanna ja Kimmo innostuivat muutama vuosi sitten japanilaisesta kompostointitavasta, bokashoinnista. Bokashiämpärissä biojäte tiivistyy pieneen tilaan ja hapattuu ilman hajuhaittoja helposti multautuvaan muotoon. Muutaman viikon sisätiloissa tekeydyttyään se on helppo kuskata mökille ja sekoittaa puutarhakompostorissa mullan sekaan maatumaan.
– Viime talvena biojätettä tuli yhteensä vain neljä bokashiämpärillistä, Hanna kertoo.
Jääkaappi järjestyksessä
Hävikin vähentämistä helpottaa myös selkeä järjestys jääkaapissa. Kautiaisten perheen jääkaapissa on omat paikat avatuille ja avaamattomille tuotteille. Näin kaikki tietävät, mistä otetaan ensin, kun jotain jääkaapista haetaan.
Kolmasluokkalainen Kerttu kehuu leipätarvikelaatikkoa, josta löytyvät margariinit, juustot ja leikkeleet näppärästi.
– Se on helppo nostaa sieltä ja tehdä välipalaleivät. Ja avattu maito on aina kaapin ovessa.
Hedelmiä perheessä syödään paljon, mutta jos vaikkapa banaanit ehtivät jo vähän tummua, nekin hyödynnetään.
– Äiti laittaa banaanipaloja pakastimeen, ja niistä tehty smoothie on tosi hyvää, Kerttu kehuu.
Aika ajoin Hanna nostaa kuiva-ainekaapista pian vanhenemassa olevia tuotteita keittiön tasolle, jotta ne tulisivat käytettyä.
Ruokakaupassa perhe käy useasti viikossa, aina tarpeen mukaan. Kaikilla perheenjäsenillä on harrastuksia, ja ruokaostokset ja kokkailut tehdään arkena pitkälti harrastusaikataulujen ehdoilla. Arkisin saatetaan syödä usein eri aikaan, viikonloppuisin yhdessä. Hanna sanoo hyötyliikkuvansa usein aamuisin tai iltaisin lähikauppaan.
– Iltaisin tulee tehtyä löytöjä esimerkiksi paistopisteeltä, josta nappaan mukaan puoleen hintaan iltapalaa, esimerkiksi croissantteja, joita ei ehkä muuten tulisi ostettua, Hanna kertoo.
Hanna ja Kimmo bongaavat kaupasta mielellään myös punalaputettuja tuotteita, kuten kanaa, lihaa ja leipää, joita he laittavat pakastimeen. Leipää otetaan sulamaan vain sen verran, mitä päivän aikana tarvitaan.
Hanna ja Kimmo sanovat olevansa joustavia tuotteiden parasta ennen -päiväysten suhteen.
– Mutta viimeinen käyttöpäivä on oikeasti tuotteen viimeinen käyttöpäivä – sen jälkeen sitä ei saa syödä, ellei sitä sitten pakasta saman tien.
Vaikka ”mitä milloinkin löytyy” on perheen arki mantra, panostavat he toisinaan myös tiettyihin herkkuruokalajeihin.
– Teemme viikonloppuna vaikkapa laadukkaat pihvit tai raclettea. Mutta niistäkin ylijääneet ainekset aina hyödynnetään, Kimmo kertoo.
Monissa perheissä hävikkiä syntyy, kun päivälliseltä jää ruokaa, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi seuraavalle päivälle. Hannalla on siihen helppo ratkaisu.
– Lounaaksi voi syödä pienen annoksen useaa eri ruokaa, jota on jäänyt vain sen nokareen verran. Kun laitat ne eri lautasille, niin saat monen ruokalajin lounaan, Hanna sanoo nauraen.
Hannan ja Kimmon vinkit hävikin vähentämiseen
-
Luo jääkaappiin, pakastimeen ja kuiva-ainekaappeihin järjestys, jossa avatut ja avaamattomat tuotteet ovat erikseen ja helposti löydettävissä. Hyödynnä pakastinta ruoan säilyttämiseen, ja muista
-
Kokoa arkilounaat edellisten päivien jämistä. Kun annostelet ne eri lautasille, saat parhaimmillaan monen ruokalajin täyttävän lounaan.
-
Saman ruokalajin ei tarvitse aina maistua samalta. Käytä sosekeittoon, pastakastikkeeseen tai pannukakkuun avatut purkinpohjat ja yksittäiset juurekset. Täydennä ateriaa kaapissa olevilla lisukkeilla, niin jokainen saa tuunattua omanmakuisen annoksen.
PERHE KAUTIAINEN Perheeseen kuuluvat Hanna, 45, Kimmo, 53, Konsta, 13, ja Kerttu, 9. Perhe asuu Alppikylässä Koillis-Helsingissä vuonna 2016 rakennetussa pientalossa.
