Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuuden työelämässä?
Kehittyvä teknologia muuttaa monen ammattilaisen työtä, mutta ihmisen osaamista tarvitaan tulevaisuudessakin. Lue, miten automaalari, laivakokki ja lähihoitaja löysivät oman alansa.
Maailma muuttuu, mutta yksi asia pysyy. Suomessa tarvitaan jatkossakin osaavia työntekijöitä.
– On valtava määrä erilaisia toimialoja ja ammatteja, joissa on työllistymismahdollisuuksia huolimatta siitä, mitä muutoksia maailmassa tapahtuu, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön lukio- ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen.
Lempisen johtama Osaamisen ennakointifoorumi on luodannut osaamisen, koulutuksen ja työelämän tulevaisuudentarpeita. Vielä ei tiedetä, millä kaikilla tavoilla esimerkiksi tekoäly työelämää muuttaa, mutta selvää on, että työtä jää ihmisellekin, Lempinen arvioi. Tulevaisuudessakin Suomessa tuotetaan ruokaa, rakennetaan taloja, korjataan koneita, ylläpidetään teitä sekä kasvatetaan ja hoidetaan toisia ihmisiä. Monilla aloilla ammattilaisten on osattava eri asioita kuin ennen: esimerkiksi autonasentajan on huollettava muitakin kuin polttomoottoriautoja.
Ja vaikka metsäkoneet automatisoituvat entisestään tai laivojen etäohjaus yleistyy, alan ammattilaista tarvitaan jatkossakin ymmärtämään teknologiaa ja sitä, mitä koneen on määrä tehdä.
– Uusi teknologia ja uudenlaiset työkalut eri aloilla vaativat osaamista, jotta voimme niitä käyttää, Lempinen tiivistää.
Tekoäly itsessäänkin luo uusia työpaikkoja, kun työyhteisöihin tarvitaan ihmisiä vastaamaan sen käyttöönotosta ja hyödyntämisestä. Sama koskee digitalisaatiota yleisesti, kun erilaisia digitaitoja tarvitaan lähes kaikilla ammattialoilla yhä enemmän.
– Esimerkiksi kyberturvallisuuden osaaminen korostuu. Sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuden varmistaminen on tärkeää yrityksissä, julkisella sektorilla ja yksityiselämässä. Ihmisen ainutlaatuisella kyvyllä yhdistellä taitoja, empatiaa, ymmärrystä ja luovuutta on Lempisen mukaan yhä suuri arvo.
– Ihmisten kanssa työskentely tulee säilymään, jolloin vuorovaikutustaidot sekä kyky empatiaan ovat osa ihmisiltä odotettavaa osaamista. Näitä taitoja voi oppia ja harjaannuttaa, hän muistuttaa.
Työelämän vääjäämätön mutta epäselvä muutos voi huolestuttaa niin nuoria kuin pidempään työelämässä olleita, ja huoli korostuu helposti etenkin tällä hetkellä, kun työpaikkaa voi olla vaikea saada, vaikka osaamista riittäisikin. Lempinen toivoo kuitenkin, että työelämän murros nähtäisiin yleisesti mahdollisuutena.
– Työelämässä on aina tapahtunut paljon muutoksia. Nokia loi 1990-luvulla työtä uudella toimialalla, matkapuhelinteollisuudessa. Tulevaisuudessa saatetaan tarvita yhä enemmän esimerkiksi uusiutuvan energian ja turvallisuusalojen osaajia.
Muutos kysyy kykyä oppia uutta. Lempinen kehottaa opintosuuntaa valitsevia pohtimaan työmarkkinoiden kysynnän lisäksi omia kiinnostuksenkohteita. Oma motivaatio on oppimisessa tärkeää. Ratkaisevaa on myös asenne muutosta kohtaan. Lempinen povaa menestystä ihmisille, jotka pystyvät oppimaan uutta, luopumaan siitä, mikä ei enää toimi, arvioimaan tiedonlähteitä kriittisesti ja suhtautumaan muutoksiin ennakkoluulottomasti.
”Pohjia ei voi hioa sopivan karkeiksi, ellei tiedä pintamaalia”
AUTOMAALARI EMILIA PÄÄKKÖNEN, 24, JOENSUU
”LÄHDIN OPISKELEMAAN automaalariksi suoraan peruskoulusta. Autot ovat aina olleet osa elämääni. Olen päässyt lähisukulaisten jenkkiautojen kyytiin ja käynyt useissa autonäyttelyissä. Harkitsin ysiluokalla myös parturi-kampaajan opintoja, mutta ammattikouluun tutustuessamme autoala oli heti minun juttuni. Minulla on taiteellista lahjakkuutta, ja myös se vaikutti alanvalintaan.
OPISKELUAIKOINA MENESTYIN hyvin Taitaja-kilpailuissa, ja vuonna 2019 voitin kultaa. Kilpailussa piti tehdä automaalauksen pohjatyöt, erilaisia maalaustöitä ja muovinkorjausta. Vaativimmissa maalaustöissä käytettiin useaa eri väriä, mikä edellytti suojausta ja tarkkuutta. Tuomarit arvioivat työvaiheiden järjestystä, työn jälkeä ja työturvallisuutta. Kilpailut antoivat tekemiseeni itsevarmuutta. En epäillyt, ettenkö pärjäisi tällä alalla.
NYKYISIN TYÖSKENTELEN automaalarina K-Auto Joensuussa. Töihin on aina mukava tulla, ja arvostan sitä, että saan tehdä töitä käsilläni. Ammattiosaamista tarvitaan joka vaiheessa. Esimerkiksi pohjia ei voi hioa sopivan karkeiksi, ellei jo tiedä, mitä päälle tulee. Uusi tekniikka ei tee kaikkea, joten osaamiselleni on käyttöä tulevaisuudessakin.
”Perunat on helppo kypsyttää laivan höyryuunissa”
RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN OPISKELIJA PASI TAAVITSAINEN, 49, KOTKA
”OLEN YLLÄTTYNYT siitä, miten paljon uutta olen nyt oppinut merenkulusta, vaikka ala on minulle ensimmäisestä työpaikastani tuttu. En ole esimerkiksi tiennyt, miten helppoa on kypsyttää perunamuusin perunat laivan höyryuunissa lieden sijaan. Osaan nykyään myös säilyttää hyvän työasennon keittiössä aluksen keinuessa.
SUORITAN RAVINTOLA- ja cateringalan perustutkinnon osatutkintoa Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa tavoitteena laivakokin pätevyys. Kiinnostuin opinnoista, koska työskentelin ensimmäisessä ammatissani pursimiehenä ja halusin tauon jälkeen takaisin merelle. Valmistun ensin talousapulaiseksi, jonka tehtävänä on esimerkiksi huolehtia aluksen siisteydestä ja avustaa laiva kokkia. Yhdessä pursimiehen ammattitaidon kanssa minulla on jo paljon osaamista, ja pystyn talousapulaisena auttamaan myös esimerkiksi laituriin kiinnittymisessä.
OSAAMISTANI TARVITAAN. Jos merihenkilökunta ei saa eteensä ruokaa, laivat eivät liiku. Merelläkin parasta keittiöhommissa on nähdä, kun ihmiset nousevat ruokapöydästä hymy huulilla. Toivon pian pääseväni töihin laivalle, ja myöhemmin haluaisin jatkaa opintoja oppisopimuksella laivakokiksi asti. Huolella valmistettu kanaviillokki riisin kera voisi olla ensimmäinen ruokani laivakokkina.
”Osaamistani on saada vanhus kokemaan tulleensa nähdyksi ja kuulluksi”
LÄHIHOITAJA NELLY OWUOR, 34, ESPOO
”LÄHIHOITAJAN PÄTEVYYS on ollut minulle pitkä tie, mutta nyt olen tässä, juuri valmistuneena ammattilaisena. Se tuntuu hyvältä. Olen kotoisin Keniasta. Tulin perheeni kanssa Suomeen vuonna 2020. Vanhempainvapaan jälkeen menin kielikouluun ja sitten hain opiskelemaan.
VALITSIN LÄHIHOITAJAOPINNOT, koska olen aina ollut kiinnostunut terveydenhuollosta. Esikuvani on äitini, joka on aina korostanut hyvän hoidon merkitystä. Tiedän, millaista on, kun työ on vain työtä, sillä työskentelin Keniassa lääkeyrityksessä, mutta se ei tuntunut minulle mielekkäältä uralta. Nyt viihdyn työssäni vanhusten hoivakodissa todella hyvin.
OSAAMISENI ON tärkeää. Avustan vanhuksia esimerkiksi aamu- ja iltapesuissa ja ruokailussa, mutta erityisen kiinnostunut olen kuntouttamisesta. Innostan asukkaita liikkumaan heille sopivalla tavalla. Esimerkiksi vastusharjoittelu ja liikkuvuutta tukevat pelit soveltuvat osalle, tuolijumppa toisille. Liikunta auttaa ihmisiä tuntemaan itsensä itsenäisiksi ja toimintakykyisiksi. Lähihoitajan osaamista on myös kuunnella ja keskustella, saada hoivakodin asukas kokemaan tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Tulevaisuudessa haluan kouluttautua sairaanhoitajaksi ja oppia lisää erityisesti siitä, miten voin kuntoutuksella parantaa ihmisten elämänlaatua.
TAITAJAT TULEVAT
Taitaja on vuosittainen ammattitaidon SM-kilpailu. Finaali järjestetään tänä vuonna Turussa 5.–8.5.2025.Taitaja-tapahtumassa nuoret kilpailevat esimerkiksi auto- ja kuljetustekniikan, ravitsemuspalvelujen ja rakentamisen taidoissa.
Taitaja2025 -kisan pääyhteistyökumppanina K-ryhmä tukee eri kisalajeja ja kertoo messuilla työllistymismahdollisuuksista.
K-ryhmälle on tärkeää olla mukana edistämässä suomalaista osaamista ja varmistamassa, että meillä on jatkossakin motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Kesko ja K-kauppiaat työllistävät Suomessa yhteensä noin 35 000 ihmistä. Moni aloittaa työelämän K-ryhmässä: kesätyöntekijöitä on vuosittain noin 6 000 ja työharjoittelijoita tuhansia. K-ryhmään voi työllistyä eri taustoilta, ja urapolut ja mahdollisuudet ovat moninaisia.
