120 maalattua kananmunaa – nurmeslainen Marja on ollut pääsiäishöperö lapsesta asti
Nurmeslaiselle Marja Kiviselle pääsiäinen on vuoden tärkein juhla, jolloin hän kokoaa perheen yhteen ja piilottaa suklaamunia aikuisille lapsilleen.
Lopulta niitä oli 120 – kananmunia, jotka Marja Kivinen maalasi viime pääsiäisen alla. Suurin osa jäi koristamaan kotia, mutta viitisenkymmentä munaa lähti pajunoksissa heiluen Marjan työpaikalle terveyskeskukseen potilaita ja kollegoita ilahduttamaan.
– Joka vuosi, kun joulu on siivottu pois, alan saman tien suurella innolla valmistella pääsiäistä ja maalata munia. Pääsiäinen on meille jopa joulua tärkeämpi juhla, Marja kertoo.
Marja Kivinen, 53, asuu puolisonsa Markon, 53, ja heidän nuorimman poikansa Paavon, 16, kanssa Pohjois-Karjalan Nurmeksessa, Höljäkän kylässä, vuonna 1921 rakennetussa entisessä kyläkaupassa. Vanhin poika ja kaksi tytärtä asuvat jo omillaan perheineen.
Tämän vuoden pääsiäisenä Kivisten värikkääseen puutaloon saapuvat kaikki perheenjäsenet, jotka vain työvuoroiltaan ennättävät. Ensimmäistä kertaa mukana ovat myös kaksi pientä lastenlasta.
– Minusta tuli viime vuonna tuplamaamo. Oikein ilottelen ajatuksella, miten lastenlapset kasvavat mammalan tunnelmiin ja perinteisiin ja jalostavat niitä sitten kasvaessaan omalla tavallaan.
Yksi tärkeimmistä pääsiäisperinteistä Marjan kodissa on ollut pääsiäiskukon muniminen ja virpominen palmusunnuntaisin. Kun kaikki lapset asuivat vielä kotona, Marja ja Marko piilottivat yön aikana jokaiselle lapselle 20 suklaamunaa ympäri taloa. Joihinkin laitettiin höyhen vihjeeksi etsijöille, mutta kaikki munat eivät silti aina löytyneet, ja niitä sitten tupsahteli pitkin vuotta vastaan piiloistaan.
– Piilotamme munia edelleen, vaikka lähes kaikki lapset ovat jo aikuisia. Viime vuonnakin tytär ja poika etsiskelivät niitä innolla. On ihanaa, että aikuisetkin antavat itselleen luvan leikkiä. Elämässä tarvitaan luovaa hulluutta!
Koko perhe häärii keittiössä
Kolmivuorotyötä tekevän Marjan jokavuotinen toive on saada koko pääsiäinen töistä vapaaksi. Jos se ei onnistu, yksikin pääsiäisvapaa riittää juhlan järjestämiseen.
Tärkein asia on ruoka. Sitä Marja valmistelee yhdessä puolison ja lasten kanssa pitkin päivää. Myös kattamiseen ja koristeluun osallistuu koko perhe. Sekä menyy että kattaus suunnitellaan osin spontaanisti, osin harkitusti.
– Pihalta haetaan narsisseja pöytään, varastosta kaivetaan esiin lasiset puput, kanat ja puumunat, pitkiä pajunoksia asetellaan maitotonkkaan. Ja niitä vesiväreillä värjättyjä muniahan on tietysti joka puolella. Toisinaan ideoimme myös alkupaloja ihan vain sen pohjalta, mitä kaikkea kaapista löytyy.
Suosituimpia alkupaloja Kivisten perheessä ovat itäsuomalaiseen tyyliin pelmenikeitto, blinit ja saaristolaisleivät lohella. Alkupalat valmistetaan ensin, ja sitten perhe istahtaa syömään niitä rauhassa kuohuviinin kanssa.
Pääruokaa aletaan tehdä vasta alkupalojen jälkeen. Keittiössä on hulinaa, kun koko perhe hääräilee siellä yhtä aikaa. Sekä Marja että kaksi lapsista ovat taustaltaan ravintola-alan ammattilaisia, joten he kaikki viihtyvät patojen ja kattiloiden äärellä. Marko-puoliso on mielellään apukokkina ja ottaa ohjeita vastaan.
– Minulle annetaan yleensä tehtäväksi lohkoperunoiden valmistus. Siinä on helppo onnistua, Marko kertoo.
Pääsiäispöydän ehdoton kruunu on joka vuosi karitsan paahtopaisti itse tehdyllä täyteläisellä punaviinikastikkeella. Ruokajuomana on viiniä ja kotikaljaa. Jos pääsiäisenä on monta vapaapäivää, Marja ehtii valmistaa myös muita bravuurejaan, kuten kasvisriisin kanssa tarjoiltavaa kanaa, johon tulee muun muassa paljon yrttejä, pinaattia, aurinkokuivattua tomaattia ja sitruunaa. Silloin kun päätetään tehdä myös jälkiruokaa, se on yleensä Marjan lapsuudesta tuttua rahkapiirakkaa.
Pääruoan perhe nauttii pöydässä pitkään istuen, jutellen ja nauraen. Kynttilät palavat, ja taustalla soi kirkkomusiikki. Jossain välissä käydään pääsiäissaunassa.
– On tärkeää, ettei ole kiire minnekään. Teemme ruokaa aina paljon ja rakkaudella, eikä sitä ole tarkoitus hotkaista vartissa. Kirkkomusiikki on olennainen osa tunnelmaa. Emme kuulu kirkkoon, mutta rakastan ortodoksien pääsiäisperinteitä, ja siinä musiikissa on jotain ihmeellisen rauhoittavaa, Marja kuvailee.
Pääsiäishöpö jo lapsena
Suomessa kaikki eivät vietä pääsiäistä, ja monille se merkitsee lähinnä pitkää kevättalven viikonloppua ja ylimääräisiä vapaapäiviä. Toisille, kuten Marja Kiviselle, se on tärkeä juhla ja kevään aloitus. Marja haluaisi innostaa ihmisiä viettämään pääsiäistä ja luomaan siitä iloisen ja ison juhlan, ihan kuten joulukin on. Marjan kokemuksen mukaan pääsiäisestä voi olla helpompi tehdä aidosti rento ja stressitön juhla, kun ei ole samanlaisia paineita kuin joulussa lahjoineen kaikkineen.
– Etenkin tässä maailmantilanteessa tarvitsemme elämään isää värejä ja valoa. Minulle pääsiäinen on ollut aina ilon ja toivon juhla, josta tulee hyvä mieli ja jolloin saa hullutella.
Marja sanoo olleensa pääsiäishöperö jo lapsena. Seitsemänvuotiaana hän halusi koulussa askarrella pääsiäiskoristeita syksyllä, ja opettaja ihmetteli, että ei kai niitä nyt siihen aikaan vuodesta tehdä.
– Minä puolestani ihmettelin, että miten niin ei tehdä!
Markolle pääsiäisestä on tullut tärkeä Marjan myötä.
– En minä siitä aiemmin niin välittänyt, mutta on ollut mukavaa, kun pääsiäisestä on tullut meille koko perheen juttu, hän sanoo.
Lapset ovat kuulemma välillä naljailleet äidilleen tämän pääsiäishöperyydestä, mutta vuosien myötä pääsiäisestä on tullut heillekin rakas perinne.
– Rakastan sitä, kun perhe kokoontuu ison ruokapöydän ääreen nauttimaan, ja ruoan valmistaminen yhdessä on minulle todella tärkeää. Tahdon siirtää samanlaista yhdessä tekemisen iloa myös omalle perheelleni, kertoo vanhin poika Ville, 26.
Toinen tyttäristä on ommellut äidilleen pääsiäisverhot. Myös perheen kolme kissaa saavat erityishuomiota pääsiäisen aikaan.
– Istutamme kissoja varten valtavan suurelle tarjottimelle ohrasta pääsiäisruohon, jonka päällä he saavat makoilla. Tipuja ja muita koristeita sinne ei kyllä parane laittaa, Marko kertoo.
Pöytään mahtuvat ystävätkin
Marjalle on jäänyt mieleen vuosien varrelta monia ihania pääsiäisiä, mutta muutamat niistä erityisesti. Kun Marjan tytär oli teini-ikäinen, hän kutsui yllättäen liudan kavereitaan kylään pääsiäisenä.
– Kun niitä nuoria asteli sisään, mietin, miten saamme ruoan riittämään kaikille. Mutta sitten kaivelimme kaikki mahdolliset ainekset kaapeista ja improvisoimme lisää ruokalajeja, eikä kukaan jäänyt nälkäiseksi, Marja muistelee.
Toinen ikimuistoinen pääsiäinen oli vuonna 2012, kun perhe oli juuri muuttanut Höljäkän kyläkauppaan. Pääsiäistä olivat viettämässä koko Kivisten kuusihenkinen perhe ja muutama ystäväkin. Keittiössä ei ollut vielä kaappeja eikä lattiassa lautoja, mutta leivinuuni lämmitti sekä ihmisiä että ruokia.
– Siitä jäi ikuinen lämmin muisto ja oivallus, että juuri tällaista elämää haluan elää. Ympärillä perhe ja muita läheisiä, hyvää ruokaa, yhdessäoloa, kiireettömyyttä – ja tietysti se paras juhla kaikista, pääsiäinen.
3 × rennon pääsiäisen valmistelut
-
Jakakaa porukassa vastuita taitojen ja innostuksen mukaan. Joku voi käydä ruoka kaupassa, osa voi kokata ja muut kattavat.
-
Tehkää ruokia, joita voi esivalmistella pitkin viikkoa tai edellisenä iltana jääkaappiin. Askartele tai hanki myös koristeet hyvissä ajoin kaappiin odottamaan.
-
Varatkaa koko päivä aikaa kokkailuun, ruokailuun, jutusteluun ja rentoon yhdessäoloon.
Vinkit antoi Marja Kivinen.
