Maailman makuja kotikeittiössä
Oululaisen äidin ja pojan tavoite on valmistaa eri maiden ruokia aakkosjärjestyksessä ja viedä koko perhe ruokamatkalle maailman ympäri.
Ghormeh sabzi, lamington-leivokset ja ais batu campur. Nämä eivät ehkä ole tuttuja ruokia kaikille suomalaisille, mutta oululainen Hännisen perhe tuntee niistä jokaisen.Kyseessä ovat afganistanilainen pataruoka sabzi, australialaiset suklaiset leivokset ja Brunein makea jäätelö. Ne ovat esimerkkejä ruoista, joita Anna Eveliina Hänninen ja Johannes Hänninen, äiti ja poika, ovat kotikeittiössään valmistaneet.
Meneillään on Johanneksen ideoima kokkaushaaste, jonka tavoite on tehdä makumatka maailman kaikkiin maihin valmistamalla ruokaa eri maista aakkosjärjestyksessä.
Eri maiden ruokia pyritään kokkaamaan parin viikon välein, joskus kerran viikossa, joskus kerran kuukaudessa.
– Tätä haastetta ei ole tarkoitus suorittaa hampaat irvessä, vaan projektin pitää pysyä ilon puolella. Joskus ei huvita tehdä mitään, toisinaan innostumme tiiviimmällä aikataululla, Anna Eveliina sanoo.
KAIKKI ALKOI KISAEVÄISTÄ
Kuten monet hyvät projektit, tämäkin alkoi vähän vahingossa. Meneillään olivat jalkapallon EM-kisat vuonna 2021, ja jalkapalloa seuraava Johannes oli nauliintunut television ääreen.
– Johannes katsoi avausottelua Italia–Turkki ja huudahti yhtäkkiä, että äiti, nyt pelaa pizza vastaan kebab! Siitä saimme idean ryhtyä valmistamaan kisaeväiksi kotikatsomoon kulloinkin pelaavien maiden ruokia, Anna Eveliina kertoo.
Kisaeväskokkailu synnytti niin kivan perinteen, että reilu vuosi sitten Johannes ehdotti äidilleen kaikkien maailman maiden ruokien maistelemista. Äiti innostui saman tien.
– Jotkut ovat ihmetelleet, miten jaksan kokata lasten kanssa. Minusta ruoan ideoiminen ja valmistaminen on innostavaa, suorastaan terapeuttista. Joskus otan yhteisiin kokkaushetkiin lisäksi mukaan itseäni kiinnostavan lisäelementin, kuten elämäni ensimmäisen filotaikinan burek-nimisiin piiraisiin Bosnia ja Hertsegovina -vuorolla, Anna Eveliina sanoo.
– En tee tätä vain lapsia varten vaan myös itseäni.
Aivan ensimmäiseksi Johannes ja Anna Eveliina googlettivat, paljonko maailmassa on maita. Tulos: noin 193. Seuraavaksi maat järjesteltiin aakkosjärjestykseen: ensimmäinen maa aakkosissa on Afganistan. Näin järjestelmällisesti projekti etenee edelleen, ja jokaisen maan kohdalla toimitaan samalla tapaa.
– Ensin etsimme vuorossa olevan maan reseptejä netistä. Ohjeita eri maiden ruokien valmistamiseen löytyy sieltä hyvin. Sen jälkeen saatamme katsoa YouTubesta otteita kyseisen maan ruokakulttuurista tai ohjeita videomuodossa, Anna Eveliina kertoo.
Perusteellisen perehtymisen jälkeen edessä on ostosreissu. Anna Eveliina on hyvillään siitä, että suurimmista marketeista, ja jo pienemmistäkin, löytyy eksoottisiakin raaka-aineita ja mausteita.
– Karibianmereltä kotoisin olevia annattonsiemeniä ostimme aasialaisesta ruokakaupasta. Ne ovat niin harvinaisia.
HINTA PYSYY HALLINNASSA
Ruusuvettä, sahramia, ceyloninkanelia ja maniokkijauhoja. Tuleeko maailman makujen kokkaaminen nelihenkiselle perheelle kalliiksi? Entä syntyykö hävikkiä?
– Eipä juuri. Esimerkiksi pataruuat ovat riittoisia, ja niistä jää aikuisille töihin lounaaksi. Meidän on tehtävä ruokaa ja syötävä joka tapauksessa, joten tässä ei tehdä mitään vaihtoehtoista. Näistä ruoista on tullut osa meidän perheen tavallista ruokarytmiä, Anna Eveliina korostaa.
Hinnat pysyvät kohtuullisina myös siksi, että moni ruoka sisältää edullisia kasviksia. Lisäksi samoja mausteita ja jauhoja on voinut hyödyntää useissa eri ruoissa. Joissakin ohjeissa on myös vaihtoehtoinen pääraaka-aine.
– Joskus saatan vaihtaa esimerkiksi lampaan jauhelihan naudan jauhelihaan, mutta tämä vain poikkeustilanteessa, ja jos ohje sen sallii.
Toisinaan ruokien valmistamisessa on oikaistava maantieteellisistä syistä, kuten beniniläistä kuskusin kaltaista lisuketta, wassa wassaa, valmistettaessa.
– Reseptiin kuului maniokkijauho, joka olisi pitänyt tehdä kuivattamalla maniokkia auringonpaahteessa. Meillä ei talvella ollut aurinkoa tarjolla, joten päädyin ostamaan maniokkijauhon valmiina, Anna Eveliina muistelee.
– Netistä löytämällämme videolla naiset pyörittelivät jauhoista ja vedestä pieniä palleroita, jotka kypsennettiin vesihöyryssä padassa ulkona tulen päällä. Meidän kattilasysteemimme ei ollut tässäkään aivan samanlainen, mutta teimme parhaamme.
Ruokahaasteen tavoitteena on noudattaa ohjeita ja aineita mahdollisimman tarkasti, ja siihen myös Anna Eveliina ja Johannes pyrkivät.
– Välillä äiti on liian summittainen ja saattaa ripotella tai laittaa suurin piirtein. Minusta pitää noudattaa mittoja, kun ne kerran on annettu, Johannes sanoo.
Makujen aitoudesta on tosin välillä vaikea mennä takuuseen, parivaljakko myöntää.
– Emme ole maistaneet esimerkiksi bahrainilaisia ruokia, joten emme voi tietää, miltä niiden tulisi oikeasti maistua. Tärkeää kuitenkin on, että ruoat ovat ylipäänsä maistuneet.
SAMAA MAATA JA MAKUA
Ruokahaasteella ei ole tavoiteaikataulua. Johannesta vähän huvittaa ajatus kaikkien lähes 200 maan läpikäymisestä.
– Olen lähes aikuinen, kun olemme päässeet kaikki läpi, hän huudahtaa.
– Ihan realistista tällä tahdilla, mutta ei se meitä haittaa. Teemme rennosti tunteen ja tilanteen mukaan, Anna Eveliina lisää.
Äitinä hän on erityisen tyytyväinen siihen, että ruokavalikoima on ollut jo nyt laaja. Johannes saa valita valmistettavat ruuat, eikä hän suinkaan päädy aina herkkuihin tai jälkiruokiin.
Kerran koko homma oli kaatua Barbadoksen kalapulliin.
– Se meni vähän puolivaloilla. Ruoka oli valittu jo kauan aikaa sitten, mutta toteutus jäi viimeisen syyslomapäivän iltaan turhan hätäisesti tehtäväksi. Itse asiassa tämä ei ollut Johanneksen ykkösvalinta, mutta suostuttelin hänet näihin kalapulliin, koska toisen reseptin kalaa ei saanut siihen hätään mistään. Johannes osallistui pullien valmistamiseen, mutta ei sitten halunnutkaan maistaa niitä. Minä en voi syödä kalaa, mutta mieheni söi lopulta kaikki pullat.
– Opimme tästäkin bajan fish cakes -ruoasta sen, että bajan on yleisnimitys kaikelle barbadoslaiselle ruoalle.
Vaikka kyseessä on ruokahaaste, projekti on tutustuttanut Hännisen perheen eri maiden historiaan, maantieteeseen, kulttuureihin ja elämäntapoihin. Johannes tunnistaa Portugalin vaikutuksen Afrikan ja Etelä-Amerikan maiden ruokakulttuuriin. Anna Eveliina on huomannut, miten monissa maissa arvostetaan kasvisruokaa ja miten yhteisöllistä ruoan laittaminen vaikuttaa usein olevan: yhdessä tehdään, yhdessä jaetaan.
Mikä on jäänyt perheelle erityisesti mieleen?
– Vessavessa tietysti!, Johannes sanoo ilkikurisesti.
Beniniläinen ruoka wassa wassa on saanut lempinimen, joka jää mieleen.
NÄIN TEET RUOKAMATKAN YHDESSÄ LASTEN KANSSA
-
Pidä aikataulu joustavana. Tehkää ruokaa silloin, kun kaikki ovat hyvällä tuulella.
-
Anna lasten osallistua haluamallaan tavalla ilman pakkoa. Anna heidän myös päättää ruoka.
-
Hyväksy se, ettei lopputulos aina onnistu. Olkaa rohkeasti uteliaita uuden edessä.
Vinkit antoi Hännisen perhe
