Jokainen voi puuttua kiusaamiseen
Mistä kiusaamisen tunnistaa ja kuinka siihen kannattaa puuttua? Kolme nuorta ja kolme aikuista kertovat kokemuksistaan.
Aikuisten vastuulla on puuttua lasten ja nuorten kiusaamiseen aina. Kiusaamista voi olla esimerkiksi selkeä haukkuminen tai töniminen. Mutta sitä voi tapahtua myös aikuisten katseilta piilossa.
Se voi olla jatkuvaa silmien pyörittelyä toiselle, selän takana puhumista tai yksin jättämistä. Somessa se voi olla esimerkiksi ryhmistä poistamista, vähätteleviä kommentteja tai ikävien kuvien levittämistä. Mistä aikuinen tietää, että lasta tai nuorta kiusataan?
– Jos herää pienikin epäilys kiusaamisesta, kysy lapselta itseltään, mikä tilanne on, sanoo Suvi Myllärniemi. Hän toimii kiusaamisen vastaisen työn asiantuntijana MannerheiminLastensuojeluliitossa.
– Lapselle on hyvä opettaa luottamaan omaan kokemukseen. Jos toinen kohtelee tavalla, joka ei tunnu hyvältä, se on sanottava ääneen tai pyydettävä aikuinen avuksi.
Myllärniemen mukaan kiusaaminen saattaa aiheuttaa lapselle häpeää, eikä lapsi aina uskalla kertoa siitä. Aikuisten on hyvä reagoida herkästi, jos huomaa oman tai jonkun muun lapsen esimerkiksi jäävän usein yksin tai muuttuvan vaisummaksi.
– Asia kannattaa ottaa puheeksi lapsen kanssa, mutta lapselle voi myös sanoa, että voimme jutella myöhemminkin, jos sillä hetkellä ei tunnu hyvältä jutella.
Kiusaaminen saattaa olla toistuvaa, mutta yksittäinenkin teko voi olla kiusaamista ja lapselle pelottava kokemus. Siksi kiusaamiseen on puututtava heti. Jos kyseessä ovat vieraat lapset tai nuoret, aikuinen voi tarvittaessa pyytää toisen aikuisen tueksi.
– Lapsen tai nuoren on tärkeää saada kokea, että häntä autetaan ja että aikuisiin voi luottaa. Se vahvistaa selviytymiskykyä, uskoa itseen ja tunnetta, että vaikeistakin tilanteista voi selviytyä, Myllärniemi sanoo.
LASTEN PITÄÄ TULLA KUULLUIKSI
Keskeistä kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa on Suvi Myllärniemen mukaan aikuisten asenne ja se, että kiusaamisesta puhutaan yhdessä lasten kanssa.
– Lasten on tärkeää saada kuulla, että omat vanhemmat ja muut aikuiset esimerkiksi koulussa ja harrastuksissa eivät missään tilanteessa hyväksy kiusaamista.
Myllärniemi sanoo, että vaikka kiusaamiseen pitää puuttua heti, ei kannata tehdä paniikkiratkaisuja. Aggressiivisuus ei ole järkevä tapa puuttua tilanteisiin, eikä esimerkiksi somekiusaaminen ratkea sillä, että poistaa lapsen puhelimesta sometilit.
– Lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita. On tärkeää, että kaikki tilanteessa olevat kokevat, että heitä kuullaan ja hheidän mielipiteillään on väliä.
Ines Laurila, 13, Iisa Aarnio, 13 ja Astrid Ellis, 13.
IINES LAURILA, 13, HELSINKI
”Jos kiusaamiseen ei puututa, kiusaajat vain jatkavat”
"MINUA KIUSATTIIN paljon yhdessä aiemmassa koulussani. Se oli fyysistä ja henkistä, esimerkiksi sellaista, että iso porukka haukkui minua yhdessä. En aina pystynyt menemään kouluun sen takia. Vanhempani tekivät kaikkensa, että se loppuisi. Onneksi sain lopulta vaihtaa kouluun, jossa kukaan ei kiusannut ja sain olla rauhassa oma itseni ystävieni kanssa.
KIUSAAMISESTA TÄYTYY aina kertoa aikuiselle – jos ei muita ole, niin poliisille. Jos kiusaajille ei tule seurauksia eikä siihen puututa, he vain jatkavat. On vakavaa, jos kiusaamisesta ei puhuta ääneen. En tiedä, tajuavatko kiusaajat, miten syvään kuoppaan kiusattu voi mennä. Se sattuu tosi paljon, eivätkä ne haavat välttämättä parane ikinä.”
IISA AARNIO, 13, HELSINKI
”Somessa suurin osa haukkuu, ja osa siitä jää nettiin pysyvästi”
”KIUSAAMISEN EROTTAA normiriitelystä aika helposti: jos joku joutuu haukutuksi tai härnätyksi tai jätetään yksin porukan ulkopuolelle, se on kiusaamista.
Aikuiset eivät sitä aina saa tietää, jos kukaan ei kerro. Jos koulussa näkee pienempien oppilaiden kesken kiusaamista, voi isompana puuttua siihen tai kertoa aikuiselle. Itseä isompien tilanteisiin ei ole aina turvallista mennä, mutta siitäkin voi kertoa jollekin.
SOMESSA ON usein kauheaa selata kommenttiketjuja, kun siellä suurin osa vain haukkuu. Ja netistä on tosi vaikea saada pois mitään, joten kiusaajien teot jäävät sinne elämään ja levittämään pahaa mieltä.”
ASTRID ELLIS, 13, HELSINKI
”Aina jos jollakin on huono olla, jotain on pielessä”
”JOKAINEN LAPSI on erilainen, ja joillekin voi tuntua hankalalta kertoa kotona, jos joku kiusaa tai jokin ei tunnu hyvältä. Netissä ja somessa kiusaaminen voi olla sitä, että vaikka jonkun kuvaa jaetaan ilman lupaa tai erotetaan ryhmästä. Moni voi olla epävarma, onko kyse kiusaamisesta, jos vaikka kaverille on käynyt samalla tavalla, eikä hänelle ole tullut niin paha mieli. Mutta aina jos jollakin on huono olla, jotain onpielessä.
AIKUISTEN PITÄISI opettaa omalla esimerkillä ja puheissa kotona, että ikinä ei saa kiusata. Jos nuorella on huono olo ja hän kiusaa siksi toisia, se ei tee kiusaamisesta hyväksyttävää.”
KAUPPIAS MIKA PARVIAINEN, K-MARKET MÄNNISTÖ, KUOPIO
”Kuka tahansa aikuinen voi auttaa ja pelastaa lapsen päivän”
”KIUSAAMINEN VOI olla ulkopuolelle jättämistä tai fyysistä väkivaltaa tai kaikkea siltä väliltä. Minkäänlainen kiusaaminen ei ole hyväksyttävää, ja sen tulisi olla selvää kaikille. Minua kiusattiin koulussa koko seitsemännen luokan ajan. Se oli huutelua, pilkkaamista ja tönimistä sekä koulumatkoilla että luokassa. Koska kukaan aikuinen ei puuttunut asiaan, kiusaajat saivat vapaasti jatkaa. Pari heistä on nyt aikuisena tavattuamme pyytänyt anteeksi, mutta eihän se syntyneitä arpia poista.
TYTTÄRENI ON 13-vuotias, ja on ollut hienoa huomata, että hänen koulussaan ei ole juurikaan ollut kiusaamista. Jos jotain viitteitä siitä on ollut, opettajat ja vanhemmat ovat puuttuneet ja puhuneet siitä avoimesti. Sosiaalinen media on kuitenkin aika raaka etenkin tyttöjen kesken. Siellä on helppo jättää ryhmien ulkopuolelle tai kommentoida kuvia tylysti. Kuka tahansa aikuinen voi auttaa, jos havaitsee kiusaamista, ja pelastaa näin lapsen päivän. On myös tosi tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita siitä, mitä omille lapsille kuuluu ja tuntevat heidän kavereitaan.
Itse haluan kauppiaana toimia aktiivisesti kiusaamisen ehkäisemiseksi, esimerkiksi puhumalla kouluissa omista kokemuksistani. Ja meidän kauppa on täysin kiusaamisvapaa tila, jossa lapsi tai nuori saa apua aikuiseltaaina, jos tarvitsee.”
NUORISO- JA HYVINVOINTIKOORDINAATTORI SEIJA LAITINEN, PIEKSÄMÄKI
”Monelle nuorelle on tärkeää, että aikuinen kysyy, mitä kuuluu”
”JOKA IKISESSÄ lapsessa ja nuoressa on jokin vahvuus ja voima. Meidän aikuisten tehtävä on positiivisen kannustamisen kautta auttaa nuorta itseään löytämään se ja vahvistaa sitä.
Nuorisotyössä sekä kiusaamisen ehkäisyssä yksi tärkeimpiä asioita on lasten ja nuorten kohtaaminen aidosti, kiinnostuneesti ja tuomitsematta. Näin vahvistamme nuorten luottamusta aikuisiin, ja silloin he uskaltavat myös jakaa ajatuksiaan meille. Monelle nuorelle on tärkeää, että joku aikuinen kysyy ihan vain, että mitä kuuluu, miten päivä on mennyt. Se saattaa olla nuorelle ainoa hetki kertoa, jos jokin painaa mieltä.
OLEN TYKÄNNYT aina valtavasti lapsista ja nuorista, eikä oma vilkas nuoruuteni ollut kovin kiiltokuvamaista. Ehkä siksi ajauduin nuorisotyöhön, jota olen tehnyt nyt 40 vuotta. Meidän nuorisotalolla käy päivittäin keskimäärin 50 lasta ja nuorta, ja tapaan monia joka ikinen päivä. Meillä on ehdoton kielto kiusaamiselle, ja kaikki kahnaukset selvitetään heti.
Olemme myös tukena, jos joku näyttää jäävän usein yksin. Tämän päivän haasteena on tietysti se, että kiusaamista netissä tai somessa on tosi vaikea tunnistaa, jos lapsi ei siitä itse kerro. Seuraamme tarkasti, missä sovelluksissa tai sivustoilla nuoret pyörivät, ja toivon, että myös kotona tehdään niin. Aikuisten asenteilla on suuri merkitys kiusaamisen ehkäisyssä, ja on todella tärkeää, että ihan jokainen aikuinen tuomitsee kiusaamisen.”
TÄÄLLÄ EI KIUSATA!
Kaikissa K-Marketeissa ympäri Suomen on noudatettu Kiusaamisvapaa vyöhyke -toimintatapaa syksystä 2021. Se tarkoittaa, että K-Marketit tarjoavat lapselle tai nuorelle tarvittaessa turvallisen paikan, jossa on aina välittävä aikuinen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yhdessä K-ryhmän kanssa edistämässä Kiusaamisvapaa vyöhyke -toimintatapaa muun muassa antamalla kauppiaille ja kauppojen henkilökunnalle opastusta ja käytännön neuvoja kiusaamistilanteissa toimimiseen ja niiden ehkäisemiseen.
THL palkitsi Kiusaamisvapaa vyöhyke -toimintatavan vuoden 2022 kansanterveyspalkinnolla.
